Nuorten enemmistö käyttää verkkoa oppimiseen, ja aikuiset tulevat perässä. Asia käy ilmi tiedoista, jotka Tilastokeskus keräsi alkuvuodesta suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä.
– Lähes kolmannes 16–24-vuotiaista on suorittanut netissä jonkin kurssin ja 63 prosenttia käyttänyt muuten verkkoa tukevaa opiskelumateriaalia. Työikäisistä, eli 25–64-vuotiaista vain yhdeksän prosenttia on suorittanut verkossa opintoja ja 15 prosenttia hyödyntänyt sitä muuten oppimisessaan, erikoistutkija Rauli Kohvakka sanoo.
Aktiivisimmin verkkoa oppimiseen hyödyntävät opiskelijat ja korkeakoulutetut, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla tai suurissa taajamissa.
Verkon on toivottu lisäävän syrjäseuduilla asuvien koulutuksen tasa-arvoa, mutta vähiten sitä käyttävät maaseudun ja taajamien asukkaat. Sukupuolten välillä ei ole eroa.
– Verkossa oppimiseen tai internetissä oloon ylipäätään käytettyä aikaa ei kyselytutkimuksella pystytä mittaamaan. Netti on älypuhelimessa periaatteessa päällä koko ajan, ja on hankala erottaa eri toimintoihin käytettyä aikaa, Kohvakka toteaa.
Digitaidot karttuvat tekemällä
Kolmen vuoden takainen kansainvälinen aikuistutkimus, Piaac, paljasti, että joka kolmannella työikäisellä on Suomessa puutteelliset tietotekniikkataidot.
– Tiedonkeruun pohjalta ei voi päätellä, miten aikuiset ovat taidoissaan edistyneet, mutta taidot karttuvat pikku hiljaa tekemällä, kun verkon käyttö yleistyy. Samaan aikaan tosin haasteetkin kasvavat, kun moni palvelu on tarjolla enää netissä: missä enää edes on matkatoimistoja? Kohvakka antaa esimerkin.
Suomalaiset käyttävätkin verkkoa yleisimmin asioiden hoitamiseen, tiedonhakuun, viestintään ja median seuraamiseen. Aikuisten enemmistö, 88 prosenttia 16–89-vuotiaista käyttää verkkoa, ja alle 55-vuotiaista lähes jokainen.
Parin viikon kuluttua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä saadaan EU-maat kattavaa vertailutietoa.
Kuva: Sean MacEntee / Flickr @ Creative Commons